Tekoäly fasilitoijan tukena: Tutkimustuloksia tekoälyn käytöstä työn kehittämisessä ja oppimisessa

Työterveyslaitoksen Tekoäly työn kehittämisen tueksi (TeKeT) -hankkeessa selvitettiin tapaustutkimuksen pohjalta tekoälysovellusten mahdollisuuksia ja rajoitteita Howspacessa tapahtuvassa työyhteisön kehittämistoiminnassa. Hankkeessa kehittäjinä ja tutkijoina työskentelivät Anna-Leena Kurki, Inka Koskela ja Kirsi Yli-Kaitala, jotka vastaavat tutkimuksen tuloksiin liittyviin kysymyksiin. Lue lisää tutkimuksesta ja nappaa tutkijoiden vinkit tekoälyn hyödyntämiseen fasilitoinnissa!

1) Mitä tutkimuksessa tutkittiin ja millä keinoin?

Tekoälyn käyttöä Howspace-alustalla tarkasteltiin kolmessa kehittämisprosessissa, joista kahta on analysoity tarkemmin. Ensimmäisessä prosessissa tietotyötä tekevä tiimi kehitti uutta, yhteisöllisesti ohjautuvaa työtapaa. Toisessa prosessissa erään ammattijärjestön jäsenistä muodostettu ryhmä etsi ratkaisuja työelämän ajanhallintaan liittyviin ongelmiin.

Prosessien valmentajien toimintatapoja tutkittiin tarkastelemalla heidän tuottamiaan tehtävänantoja, tekoälyelementtien käyttötapoja ja muuta ohjaavaa toimintaa. Osallistujien toimintaa tutkittiin tarkastelemalla heidän antamiaan kommentteja tehtävänantoihin, kommenteista syntynyttä keskustelua ja “tykkäyksiä”. Tämän lisäksi haastateltiin alustan kehittäjiä, Howspacea työssään käyttäviä valmentajia ja hankkeen prosesseihin osallistuneita. Hankkeen aineistoon kuuluu myös Howspace-communitylle tuotettu kysely, johon vastasi noin sata Howspacea työssään käyttävää ammattilaista.

2) Miten tekoälyä hyödynnettiin tutkimuksen kehittämisprosesseissa?

Tavallisin tapa hyödyntää tekoälyelementtejä oli seuraava: Valmentaja esitti osallistujille tehtävänannon käsiteltävään aiheeseen liittyen, johon osallistujat vastasivat omalla kommentillaan ja aloittivat keskusteluja alustalla. Tämän jälkeen valmentaja esitti osallistujille tekoälyanalyysin kommenteista ja keskustelusta ja hyödynsi sitä virikemateriaalina seuraaviin tehtävänantoihin.

Ensimmäisen tietotyön tiimin kehitysprosessin valmentaja hyödynsi tekoälyelementtiä useimmiten virikkeenä jatkokeskusteluun. Osallistujia pyydettiin pohtimaan, onko heillä lisättävää tekoälyn tuottamaan yhteenvetoon tai haluavatko se tuoda esiin vielä jotain muuta työtapoihin liittyvää.

Toisessa ammattijärjestön prosessissa valmentaja täydensi ja laajensi tekoälyn tuottamaa yhteenvetoa omalla, teemaan kytketyllä pohdinnallaan. Tämän jälkeen valmentaja pyysi osallistujia reflektoimaan omaa toimintaansa. Tehtävänannossa osallistujia pyydettiin miettimään yhteenvedon ja valmennuksen oppisisällön perusteella, mitä muutoksia he tekisivät omaan arkeensa ajanhallintaan liittyen.

Oleellista ei näyttäisi olevan tekoälyn tekemä kooste itsessään, vaan se miten valmentaja kutsui osallistujia tarkastelemaan tekoälyn tuotoksia.

3) Mitä tekoälyn käytöstä seurasi? Kuinka se vaikutti prosessiin?

Tutkimissamme kehittämisprosesseissa tekoäly-yhteenvedon käyttöä seuraava keskustelu ja kommentointi sai monia muotoja: joissakin tapauksissa se kaventui tai toisissa yhteyksissä lisääntyi aiempaan nähden. Toisinaan keskustelu muuttui myös temaattisesti, ja sen kytkös käsiteltävään teemaan vaihteli.

Kun valmentaja pyysi osallistujia lisäämään tekoäly-yhteenvedosta mielestään puuttuvia asioita, oli tyypillisempää, että kommentointi jäi niukaksi. Toisaalta silloin kun tekoälyn tuottamaa vedosta pyydettiin käyttämään opitun reflektoinnin ja muutostarpeiden pohdinnan tukena, kommentointi oli tyypillisesti runsaampaa ja sisällöllisesti rikkaampaa.

Oleellista ei näyttäisi olevan tekoälyn tekemä kooste itsessään, vaan se miten valmentaja kutsui osallistujia tarkastelemaan tekoälyn tuotoksia.

4) Mitä fasilitoijan olisi hyvä pitää mielessä tekoälyn hyödyntämisestä? Kuinka se vaikutti prosessiin? 

Suunnittelun lähtökohtana on aina valmennuksen kokonaistavoite ja taitava fasilitoija rakentaa työskentelyt palvelemaan tätä tavoitetta. Tekoälyelementit ovat houkuttelevia fasilitoinnin työkaluja – ne eivät kuitenkaan itsessään sisällä pedagogiikkaa. Ne toimivat parhaiten silloin kun keskustelua on runsaasti. 

Tekoälyn hyödyntäminen kannattaa siis ottaa huomioon jo valmennuksen suunnittelussa.

 Vinkkejä fasilitoijalle:

• Vahvista dialogia. Luottamus auttaa rakentamaan avointa keskustelua. Kannusta osallistujia jakamaan jotain itsestään – tuttuus edistää luottamuksen rakentumista. Voit myös pyytää osallistujia pohtimaan toiveitaan ryhmän vuorovaikutukselle ja tekemään ehdotuksia avoimen vuorovaikutuksen lisäämiseksi ryhmässä.
• Suunnittele tehtävänannot tekoäly-ystävällisiksi. Käytä pohdintaan ohjaavia kysymyksiä ja rakenna tehtävänannot sellaisiksi, että tukevat tekoälyn hyödyntämistä. Tekoäly tuottaa parhaan analyysin tai koosteen silloin, kun kussakin tehtävänannossa on vain yksi kysymys.
• Valitse tavoitettasi palveleva tekoälyelementti. Onko tarpeesi summata keskustelua, rohkaista osallistujia jatkokeskusteluun esimerkiksi heitä eniten puhututtaneista teemoista vai tunnistaa vaikkapa muutokseen liittyviä huolenaiheita? Eri tekoälyelementit palvelevat erilaisia tavoitteita.
• Suunnittele työskentelyprosessi. Mieti jo ennalta, miten  hyödynnät tekoälyn tekemää analyysia, jotta se palvelee pedagogisia päämääriäsi. Joskus keskustelua yhteen vetävä tiivistelmä ilman jatkotehtäväksiantoa on paikallaan. Toisinaan kannattaa ohjata osallistujia reflektoimaan tekoälyn tekemää analyysia ja esimerkiksi pohtimaan ratkaisuja esiin nousseisiin pulmiin. Pidä tehtävän ja koko valmennuksen tavoite kirkkaana mielessäsi.