Asenne, joka muuttaa maailmaa
Digitaalinen fasilitointi on yksi lempiaiheistani. Uskon, että kun fasilitaattorin asenteen yhdistää digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin, ovat maailman muuttamisen vaikutuskertoimet rajattomat.
Fasilitointi itsessään mielletään helposti temppukikkailuksi. Vedät esimerkiksi työpajaa, saat muutamalla kysymyksellä osallistujat rentoutumaan ja hoidat ryhmätyön prosessin loppuun.
Kyse on kuitenkin paljon isommasta asiasta: Maailmankuvasta, arvostavasta asenteesta ja uteliaisuudesta. Fasilitoinnilla pitää aina olla tarkoitus, menetelmä ja suunta. Ihmiset oivaltavat prosessissa jotakin, joka kytkeytyy isompaan tarinaan.
Fasilitoinnin kulmakivet autenttisuus ja uteliaisuus
Toimin 1990-luvulla luokanopettajana, ja se aika opetti paljon. Vedin saman ryhmän kanssa luokka-asteet 3–6. Tavoitteeni oli, että oppilaat kehittyvät mahdollisimman itseohjautuviksi. Onnistuin tässä mielestäni aika hyvin.
Kun kuutosluokan jälkeen palasin jälleen opettamaan uusia kolmosluokkalaisia, havaitsin, että mieleni oli jäänyt sinne jatkumon toiseen päähän. Oivalsin, että en kohtaa uusia oppilaitani, jos alan mestaroida heidän kanssaan kuutosluokkalaisten opeilla.
Minun täytyi siis opetella kohtaamaan lapset siellä, missä he ovat kulloinkin menossa ja lähteä liikkeelle samalta tasolta. Otin silloin ensiaskeleita fasilitaattorin asenteeseen. Siihen sisältyy aina uteliaisuutta ja autenttisuutta. Samat periaatteet pätevät luokanopettajaan, konsulttiin tai johtajaan.
Autenttisuus edellyttää kykyä sallia aito dialogi. Jos sitä arvostaa ja sille antaa tilaa, niin avoin kulttuuri vahvistuu. Mielipiteiden esittäminen omalla nimellä ei olekaan uhka vaan hyödyllinen tapa toimia.
Autenttisuuteen ja uteliaisuuteen liittyy läheisesti myös haavoittuvuus. Uskallat kysyä asioita, vaikka vastaukset eivät olisikaan mieluisia. Säilytät uteliaisuutesi, vaikka se voi satuttaa. Tutkit asioiden taustalla olevia ilmiöitä, joissa olet itse se ilmiö tai osa sitä.
Haavoittuvuuden hyvä puoli on, että se altistaa sinut oppimiselle. Se myös viestii esimerkiksi työyhteisöllesi siitä, että haluat muuttua. Olen pitkän urani aikana huomannut, että jos rakennat suojamuureja ympärillesi, niin aina joku haluaa särkeä niitä. Jos taas avaat ovet levälleen ja olet aidosti utelias, vastaasi tullaan hymyssä suin.
Luo edellytys oppia yhdessä
Somessa moni on jo tottunut esiintymään omalla naamallaan ja nimellään; tuomaan äänensä kuuluviin omana itsenään. Uskon, että ihmiset olisivat valmiita toimimaan näin myös työyhteisöissä jos siihen tarjottaisiin mahdollisuus.
Jos ryhmätyöhön osallistuu esimerkiksi kolmekymmentä henkeä, pahimmillaan yksi puhuu ja 29 muuta kuuntelee tai tekee omiaan.
Vaihtoehto kun voi olla se, että keskustelemme, piirrämme ja otamme valokuvia ryhmissä. Kaikki tekevät tämän samaan aikaan, jolloin 30 ihmistä keskustelee ja auttaa toinen toisiaan. Monikymmenkertaistamme ryhmän kyvyn oppia yhdessä.
Teknologia luo edellytyksiä kertoa tarinoita toinen toisillemme yhteisön koosta riippumatta. Se antaa mahdollisuuden kuulla ja tulla kuulluksi. Pelkkä teknologia ei kuitenkaan tee sinusta tai minusta hyvää kysyjää. Fasilitaattorin asenne tekee.
Lähtökohtana on lopulta usko hyvään. Ihmisen arvostus. Kun sen tajuaa, niin maailma muuttuu. Kokeile vaikka itse: jos kysyt arvostavasti, sinulle vastataan arvostavasti.
Voisit olla kiinnostunut myös näistä
Näytä kaikki
Onnistunut yrityskauppa – Illuusio vai saavutettava tavoite?
Yrityskaupat epäonnistuvat, kun ihmisten ja kulttuurin merkitystä ei huomioida. EY:n muutos- ja kulttuurijohtaja Erja Klemola jakaa vinkkinsä yrityskaupan onnistumiseen.
Organisaatiokulttuurin muutos: 3 tärkeintä asiaa
Miten kehittää organisaatiokulttuuria? Pyydä kaikkia osallistumaan ja rakenna kestävää muutosta olemassa olevien vahvuuksien varaan.
Ihmiskeskeinen transformaatio: Mitä se tarkoittaa ja miksi sillä on väliä?
Ihmiskeskeisen transformaation johtaminen on tulevaisuuden taito. Mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miksi ihmiskeskeinen uudistuminen on niin tärkeää? Mitä eroa on transformaatiolla ja muutoksella?