Organisaatioiden resilienssi koetuksella poikkeusaikana
EEX on Howspace-kumppani ja osa globaalia kumppaniverkostoamme! Lue lisää kumppaniohjelmastamme täällä.
Toivomme, että pandemian viimeinen takakaarre on käsillä ja loppusuora aukenee pian. Vaikka etätyö on tuonut monta hyvääkin asiaa elämäämme, alkaa etäily ja korona tulla monilla jo korvista. Sietokyky nykynormaaliin elämään on koetuksella, eikä aina jaksaisi olla vain ”nyky-ok”. Mutta mikä meitä arjessa kuormittaa ja miksi? Ja erityisesti, miten omaa ja toisten jaksamista, kestävyyttä, ja resilienssiä voisi tukea?
Organisaation resilienssillä tarkoitetaan organisaation muutoskykyä haastavissa ja muuttuvissa oloissa ja tilanteissa. Se on kokonaisvaltaista sopeutumista ja reagointia nopeisiin, ennakoimattomiin muutoksiin, joita asiakkaidemme ja yrityksemme maailmassa ja toimintaympäristössä tapahtuu. Puhutaan myös selviytymis- ja sopeutumiskyvystä, vikasietoisuudesta tai muutoskunnosta.
Kuulluksi tuleminen on yksi keskeisimmistä asioista hyvinvoinnin ja työssajaksamisen näkökulmasta, kun oma eettinen resilienssi on koetuksella.
Pandemiatilanteen kestäessä yhä pidempään, erot persoonallisissa reaktioissa, ratkaisuissa ja kokemuksissakin tulevat yhä voimakkaammin näkyviin. Tällöin huomion keskipisteeseen nousee eettinen resilienssi: sietokyky ja sinnikkyys. Yksilöiden ja yhteisöjen on pidettävä yllä toivoa ja rakennettava oikeudenmukaisempaa ja linjakkaampaa toimintakulttuuria vastoinkäymisistä huolimatta. Moninaiset elämäntilanteet, kokemukset ja tapamme reagoida erilaisiin muutoksiin ja tilanteisiin heijastuvat työhömme ja näkemyksiimme siitä, miten asiat pitäisi juuri nyt järjestää tai olla järjestämättä, rajoittaa tai olla rajoittamatta. Mietimme paljon sitä, mikä juuri nyt on oikein ja väärin.
Nämä voisivat olla kollegojesi tarinoita:
Päiviä ahdistaa joka päivä, kun pitää olla kotona. Sosiaalisen elämän supistuttua runsas yhdessäolo on paljastanut, miten rakkaus on kuollut, arki tappanut hurman. Ikäviä asioita ei ole osattu käsitellä yhdessä ja ohituksia, unohduksia ja ymmärtämättömyyksiä on kertynyt liikaa. Ei löydy enää halua laittaa itseään alttiiksi tavalla, jota asioiden käsittely yhdessä vaatisi.
Heikki ei uskalla tavata omia vanhempiaan sen pelossa, että veisi heille koronatartunnan. Aamusta iltaan jäytää huoli siitä, oliko se viime vuoden helmikuinen lauantai lopulta viimeinen kerta, kun vielä sai pitää äitiä kädestä, tuota ryppyistä ja luisevaa, elämää nähnyttä kättä omassaan.
Terhi on romahduksen partaalla. Hän toivoi, että kaikki kääntyisi vielä hyväksi, kun kevät etenee, mutta nyt onkin takki aivan tyhjä. Pelottaa se, mitä itsen sisältä löytyi. Se hetki, kun löysi itsensä jo käsi kohonneena lyöntiin.
Perttiä pelottaa lähes pakokauhuisesti, että saa tartunnan jostakin. Olisi vielä niin monta unelmaa elämättä. Kestäisikö oma yhdestä kohtauksesta selvinnyt sydän läpi taudin?
Toivo löysi uuden elämänrytmin alkukaaoksen jälkeen. Päivät venyvät usein, mutta hän varmistaa, että käy joka päivä jonkinlaisella lenkillä. Ja ruokailutottumuksetkin ovat vaihtuneet terveellisempiin, kun ei tarvitse jatkuvasti olla tien päällä. Tuntuu, että päivä päivältä voimia on enemmän, vaikka kaikki on juuri nyt täysin epävarmaa. Työpaikkakin voi vielä mennä.
Artoa jäytää mustasukkaisuus. Etätyösuositus saisi mielellään kestää vaikka pidempäänkin. Kun töihin palataan taas paikan päälle, jatkaako puoliso suhdettaan työkaverinsa kanssa? Vai ottaako peräti eron. Uni ei meinaa tulla.
Se todellisuus, jossa elämme, sekä kaikki toiveemme, pelkomme ja tarpeemme heijastuvat käsitykseemme oikeudenmukaisuudesta. Toisten ratkaisut voivat tuntua käsittämättömän vääriltä, suorastaan tyhmiltä. Toisten huolet puolestaan turhilta tai vähäpätöisiltä. Hyvin arkisetkin tilanteet aiheuttavat voimakkaita tuntemuksia ja reaktioita, kun sinnikkyys on koetuksella. Toisinaan reagoimme tällaisiin tilanteisiin itse, kun toisinaan taas olemme toisten reaktioiden kohteena.
Miten voimme tukea sekä itseämme että toisiamme kukoistamaan tai ainakin selviytymään kohtuullisesti tästä poikkeuksellisesta ajanjaksosta? Miten voisimme tukea yksilöiden ja koko yhteisömme resilienssin kehittymistä ajassa, jossa sitä koetellaan laajemmin kuin muistamme? Yhteisön sinnikkyyteen ja muutoskyvykkyyteen vaikuttaa myös jokaisen yksilön eettisen resilienssin tarkastelun prosessi, miten voimme tehdä tästä yhteisesti jaettua ja näkyvää?
Yhteistä kokemustenjakamista on tärkeää tehdä organisaation sisällä myös poikkeuksellisina aikoina. Kun kasvokkain kohtaaminen on ollut (ainakin lähes) mahdotonta, virtuaalisia kokemusten ja ajatusten jaon paikkoja, hetkiä ja tiloja on ollut rakennettava systemaattisesi.
Howspace on auttanut meitä tuomaan asiakasorganisaatioidemme ihmisiä yhteen myös haastavina aikoina. Koulutuksissa, strategia- tai arvoprosesseissa ja muutoshankkeissa ihmisille on tärkeää, että he saavat äänensä kuuluviin ja voivat jakaa oman osaamisensa ja tietämyksensä organisaation käyttöön, vaikka arjen kohtaamiset ovatkin vähissä. Kuulluksi tuleminen on yksi keskeisimmistä asioista hyvinvoinnin ja työsajaksamisen näkökulmasta, kun oma eettinen resilienssi on koetuksella.
On myös syytä muistaa, että resilientti organisaatio toimii hyvin myös ”normaaliaikoina”. Kulttuurin rakentamisen, ennakoinnin ja yhdessätekemisen on jatkuttava myös poikkeusolojen jälkeen. Resilientissä organisaatiossa suunta ja päämäärät ovat selkeitä, päätöksenteko laadukasta ja koko henkilöstö mukana saavuttamassa organisaation tavoitteita sekä kehittämässä yhteisiä toimintatapoja.
Kuulemista, yhteen tulemista, kokemusten ja osaamisen jakamista tarvitaan siis myös akuutin pandemiatilanteen jälkeen. Kaikki kohtaamiset eivät ala automaattisesti tapahtua kahviautomaateilla, eivätkä strategiset keskustelut siirry sieltä käytäntöön ilman niiden koordinoimista.
Erika Heiskanen on Juuriharja Consulting Groupin perustaja, psykologi ja coach. Erika on yli 20 vuoden ajan valmentanut ja sparrannut erilaisia organisaatioita, johtajia ja esihenkilöitä onnistumaan siinä, missä he eivät aina uskoneetkaan onnistuvansa. Erika lähestyy strategista kehittämistä onnistumisten, innostumisen ja kohtaamisen kautta, jotta saadaan aikaan kestäviä tuloksia.
Erika on myös Howspace-kumppani ja osa globaalia kumppaniverkostoamme. Lue lisää kumppaniohjelmastamme täällä.
Voisit olla kiinnostunut myös näistä
Näytä kaikki
Howspace vahvistaa Coronarian asemaa digitaalisen kuntoutuksen edelläkävijänä
Coronaria luo vuosittain kaikille 7000 kuntoutusasiakkaalleen räätälöidyn, vuorovaikutteisen kuntoutuspolun Howspace-alustalle.
JAMK Biotalouden yrityskiihdyttämössä yhteiskehitetään uusia innovaatioita
Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalouden yrityskiihdyttämössä luodaan uusia innovaatioita ja kestävää liiketoimintaa Howspace-alustalla.
Kajaanin kaupunki osallistaa asukkaat budjetointiin Howspacella
Kajaanin kaupunki toteutti osallistuvan budjetoinnin kokonaisuudessaan Howspacella. Ideoiden keräämisen ja äänestämisen lisäksi myös sisäinen yhteistyö tapahtui samalla alustalla.