Kolme askelta: Näin rakennat hyvän dialogin
Sitran asiamies Tapio Anttila vastaa Sitran yhteiskunnallisesta koulutuksesta ja fasilitoi työkseen ryhmäprosesseja. Anttilan intohimo on toimiva dialogi, josta hän kirjoittaa jalkapallovertauksilla höystettyä blogia. Nyt dialogin ammattilainen kertoo, miksi työelämässä on välillä syytä raivata tilaa ryömintävaihteelle, ja paljastaa varmat kikat tuhota dialogi.
Hyvän dialogin raamit
Dialogia tarjotaan nykyään ratkaisuksi monenlaisiin ongelmiin, mutta se ei yksinään riitä. Jos halutaan ratkaisuja tai tehdä päätöksiä, dialogi ja dialogiset menetelmät on vietävä erilaisiin ryhmäprosesseihin.
Hyvä dialogi on yhdessä ajattelua, ihmisten välillä ja omassa päässä tapahtuvaa pohtimista. Se on myös valmiutta kyseenalaistaa oman ajattelun viitekehykset. Jos siihen ei pysty, on vaikea saada aikaan todellista dialogia.
Hyvä merkki dialogista on se, kun ihmiset pystyvät puhumaan rohkeasti omista kokemuksistaan. Tähän liittyy myös luottamus. On luonnollista jatkaa dialogia ihmisten kanssa, joihin luotat. Aito vuoropuhelu voi myös rönsyillä.
1. Oikea ajoitus
Dialogin aika on viimeistään silloin, kun ei tiedetä, missä oikein mennään tai jäädään jankkaamaan asioita. On otettava aikalisä.
Kompleksisessa maailmassa ihmiset täytyy saada ymmärtämään, miten asiat vaikuttavat toisiin ihmisiin. Nykyään puhutaankin paljon johtamisesta kaaoksen reunalla. Aika usein hyvä dialogi voi estää kaaoksen.
On tärkeää, että keskustelussa mukana olijat kokevat tulleensa kuulluksi ja syntyy yhteisymmärrys, miten asioita aletaan toteuttaa. Ja joskus pitää laittaa silmään ryömintävaihde.
2. Ryömintävaihde päälle
Ryömintävaihdetta prosesseissa ja projekteissa tarvitaan silloin, kun alusta on niljakas ja epätasainen, kuorma on liian raskas ja tie alkaa vajottaa. On tehty kunnianhimoisia prosessikaavioita, mutta prosessi ei toimikaan. Tai keskustelu tökkii, kun tilanne ei syystä tai toisesta ole tasavertainen. Tällöin asioista ei uskalleta puhua suoraan. Ihmisillä voi olla hyvinkin erilainen käsitys siitä, miksi tilanteeseen on päädytty. Myös kokemukset voivat poiketa huomattavasti toisistaan.
Tällaisiin tilanteisiin tarvitaan selkeä rytmin vaihto – niin, että paikalla olijat sen myös huomaavat. Konkreettisesti se voi merkitä vaikka paikan vaihtamista, kiireen pois leikkaamista, avointa keskustelua. Mutta dialogia ei ole se, että tuolit laitetaan rinkiin ja puhutaan, vaan se, että kaikkia kuunnellaan tasavertaisesti.
3. Introverttien pelastaja?
Nykypäivä suosii usein ekstrovertteja. Olenkin puhunut introverttien suojeluohjelmasta – minusta pahinta on pakottaa ihminen dialogiin. Digitaalisuus ja eri alustoilla käyty eriaikainen vuoropuhelu tuokin valtavaa etua introverteille. He saavat ilmaista näkökantansa omaan tahtiinsa ja tapaansa.
Tulevaisuudessa dialogin tarve kasvaa, sillä ikäviä ja isoja ongelmia on yhä enemmän. Ihmiset peräänkuuluttavat hyvää vuorovaikutusta, sillä ”tiedetään-maailman” ratkaisut eivät toimi. Digitaalisuudella on tässä paljon potentiaalia. Kun työpäivät ovat yhä hektisempiä ja täynnä keskeytyksiä, digitaalisuus luo mahdollisuuden hoitaa asioita silloin kuin itselle sopii. Se antaa uudenlaista rytmiä, jota voi itse hallita.
Näillä 11 kikalla puolestaan tuhoat dialogin
Niin hieno laji kuin dialogi onkin, se on myös uhanalainen ja helppo tuhota. Näillä muutamilla alla olevilla lauseilla käy helposti. Oletko joskus kuullut tai onko lipsahtanut omiltakin huulilta?
”Pakkohan sinun on tämä ymmärtää.” (Tämä on aivan selvä asia. Minä kyllä käännytän muutkin tähän.)
”Hei sori, mä arvaan mitä aiot sanoa.” (Minun ei tarvitse kuunnella sinua loppuun, sillä olen fiksu ja tiedän, mikä kuitenkin aiot sanoa.)
”Minulla kyllä on tähän jo valmis ratkaisu.” (Älä kuuntele muita, vaan muistuta muita aina varmasta patenttiratkaisustasi.)
”Ihan tosissako olet tuota mieltä?” (Vähätellään toisen ideaa lyömällä leikiksi tai olemalla nokkela.)
”Argumentit alkavat olla sellaisia, että kannattaisiko jo vaihtaa mielipidettä.” (Olet kyllä vaikea tyyppi, joka ei anna periksi. Nyt kannattaisi kuunnella meitä viisaampia.)
”Eiköhän tämä ollut tässä.” (Yksi kiirehtii ja kuittaa tilanteen kuuntelematta muita. Muut jäävät ihmettelemään lopputulosta.)
Dialogia liiskaavia keinoja ovat myös:
- Korosta omaa koulutustasi ja osaamistasi. Tiputtele nimiä.
- Ohita sellainen asia tai älä piittaa asiasta, joka ei sovi omaan maailmankuvaasi.
- Argumentoi aina auktoriteetteihin nojaten.
- Vastusta ja kyseenalaista aina. Etsi heikkoja kohtia muiden puheista sivistyneesti ja akateemisesti.
- Pyörittele silmiä, bondaa sanattomasti muiden kanssa ja räplää tablettia tai puhelinta.
Lue Tapio Anttilan virallinen 11 kohdan lista tästä.
Sitran asiamies Tapio Anttila vastaa Sitran päätöksentekojärjestelmän toimivuudesta ja johtaa puhetta Sitran johtoryhmässä. Hänellä on työkokemusta koulutusbisneksestä, pankkialalta, yliopistoista ja oikeusministeriöstä. Uran eri vaiheissa henkilöstön kehittäminen, koulutus ja fasilitointi ovat tulleet hänelle tutuiksi eri näkökulmista.
Voisit olla kiinnostunut myös näistä
Näytä kaikki
Onnistunut yrityskauppa – Illuusio vai saavutettava tavoite?
Yrityskaupat epäonnistuvat, kun ihmisten ja kulttuurin merkitystä ei huomioida. EY:n muutos- ja kulttuurijohtaja Erja Klemola jakaa vinkkinsä yrityskaupan onnistumiseen.
Organisaatiokulttuurin muutos: 3 tärkeintä asiaa
Miten kehittää organisaatiokulttuuria? Pyydä kaikkia osallistumaan ja rakenna kestävää muutosta olemassa olevien vahvuuksien varaan.
Ihmiskeskeinen transformaatio: Mitä se tarkoittaa ja miksi sillä on väliä?
Ihmiskeskeisen transformaation johtaminen on tulevaisuuden taito. Mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miksi ihmiskeskeinen uudistuminen on niin tärkeää? Mitä eroa on transformaatiolla ja muutoksella?