Jyrääkö digitalisaatio järjestöjen toimintatapojen yli?
Olen huolissani, oikeasti huolissani. Olen tehnyt töitä järjestöissä ja järjestöjen kanssa parikymmentä vuotta. Yhä uudelleen törmään kuitenkin samaan ilmiöön. Järjestöissä ei olla hereillä. Ollaan niin kuin ympärillä mikään ei olisi muuttunut. Järjestöjen perinteiset rakenteet ja toimintatavat alkavat olla jymähtäneet, niistä puuttuu resilienssi, kyky joustaa ja uudistua muuttuvan maailman mukana.
Digitalisaatio tuntuu osaltaan paljastaneen järjestöjen heikkouksia. Digitalisaatio ei ole ilmiö itsessään, vaan osa laajempaa yhteiskunnallista muutosta. Se tarkoittaa perustavanlaatuista toimintatapojen muutosta, jota teknologinen murros vauhdittaa. Tunnistettavia seurauksia on pilvin pimein, esimerkkeinä überisaatio, globaali alustatyö, virtuaaliset yhteisöt, digitaalinen identiteetti, joukkoistaminen ja niin edelleen. Lista jatkuu, mutta esimerkkien luetteleminen ei ole jutun ydin. Pitää nähdä näiden ilmiöiden taakse ja ymmärtää mitä tapahtuu niiden juurilla.
Eroon vanhoista toimintatavoista
Lähestyn perustavanlaatuista toimintatapojen muutosta organisoituneen ja ry-muotoisen kansalaistoiminnan ilmentymien eli järjestöjen näkökulmasta. Järjestöt eivät ole turvassa digitalisaation vauhdittamilta toimintatapojen muutoksilta. Harmi vain, että loikka uuteen maailmaan ei näytä vielä olevan kaikilla vauhdissa.
Vanhan maailman järjestötoiminnassa näkökulmana on hallinnon tarjonta ja organisaation tarpeet, jolloin järjestö on itsetarkoitus ja jäsen halutaan pysyväksi resurssiksi. Tavoitteena ovat valtakunnalliset ratkaisut, keskitetyt sopimukset ja suunnitelmat. Keskustelua hallitsevat ’suuret’ yhteiskunnalliset kertomukset ja yksilö nähdään alamaisena.
Toimintatapana on keskitetty päätöksenteko ja edustaminen. Järjestön sisäiset käskyvaltasuhteet ovat mahdollisimman selkeät ja työnjako muiden järjestöjen kanssa yksiselitteinen. Auktoriteetit ja asiantuntijat toimivat toiminta-ajatuksen ja tavoitteiden määrittelijöinä. Johtaminen on ohjaamista, valmiiden vastausten antamista, pysyvien hierarkioiden ja rakenteiden ylläpitämistä.
Vapaaehtoisten osallistumisessa oletuksena on pitkäjänteinen sitoutuminen ja vahva kiinnittyminen. Järjestötoiminnassa painottuu järjestäytyminen, vallan ja voiman keskittäminen sekä sen pohjalta valtakunnallinen edunvalvonta.
Kaikkea toimintaa pyritään standardisoimaan ja kontrolloimaan. Mieluiten annetaan valmiita vastauksia. Toiminnassa ylläpidetään sulkeutuneisuutta ja luottamuksellisuutta, jolloin myös yksityisen ja julkisen elämän raja erotellaan selkeästi.
Toteutuksessa periaatteena on massatuotanto, ’yksi koko sopii kaikille’ -ajattelu ja sen mukaiset eriytyneet palvelutarjonnat, jolloin jäsen (asiakas, kuntalainen) saa itse etsiä tarvitsemansa ’eri luukuilta’. Järjestöt ja niiden yhdistykset ovat ’erikoisliikkeitä’, kukin keskittyy omaan merkitykselliseen asiaan ja sen mukaisiin toimintoihin tai palveluihin.
Moniäänistä osallistumista digitaalisuuden avulla
Vanhan maailman järjestötoimintaan ei sisälly digitalisaation mahdollistamaa uutta toimintatapaa, jota luonnehtii muun muassa yksilöllisyys, henkilökohtaisuus, osallisuus ja itseohjautuvuus. Se mitä on pyritty tuuppaamaan perinteiseen keskitettyyn järjestöputkeen, kanavoituu nyt digitaalisille alustoille moniarvoisena ja moniäänisenä osallisuutena, osallistumisena ja vaikuttamisena.
Uuden maailman järjestötoiminnassa lähtökohtana ovat ihmisen tarpeet ja ongelmat, ihmisen elämänkulku. Järjestö on väline, jonka tarkoituksena on jäsenelle merkityksellisen asian toteutumisen mahdollistaminen. Tavoitteena ovat paikalliset ja kohdennetut toimenpiteet sekä hajautettu toteutus. Keskustelua hallitsevat ’pienet’ henkilökohtaiset tarinat, jolloin yksilö on oman elämänsä subjekti.
Toimintatapana on osallistaminen ja joukkoistaminen, jota tukee itseohjautuvuus ja omaehtoisuus. Vertaiset asettavat tavoitteet ja kehittävät toimintaa avoimen lähdekoodin periaatteella sekä arvioivat yhdessä tavoitteiden toteutumista. Johtaminen on innostamista, ongelmanratkaisujen suunnan näyttämistä, asiakohtaisten verkostojen ja yhteistoiminnan alustojen luomista.
Järjestöt ovat uudenlaisen toiminnan kotipesiä
Vapaaehtoisten osallistumisessa oletuksena on projektimaisuus, kertaluontoisuus ja vaihteleva sitoutuminen. Järjestötoiminnassa painottuu järjestäminen, yhdistysten auttaminen ja paikallinen ongelmanratkaisu.
Toimijoita kannustetaan tutkivaan oppimiseen ja kokeilemiseen ennen varsinaiseen suunnitteluun ryhtymistä. Mieluiten esitetään oikeita kysymyksiä. Kaikessa toiminnassa ylläpidetään avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, yksityisen ja julkisen raja on hämärtynyt.
Toteutuksessa periaatteena on palvelumuotoilu, henkilökohtaisuus ja räätälöinti, yhden luukun periaate ja jäsenen (asiakkaan, kuntalaisen) kannalta mielekäs palvelupolku. Järjestöt ja niiden yhdistykset ovat ’kauppakeskuksia’, jotka kokoavat osaamista ja palveluita yhteen ja jotka palvelevat useita tarpeita yhtä aikaa.
Mitään ei ole vielä menetetty järjestöissäkään, mutta odottelemaan ei voi jäädä. Uudet sukupolvet toimivat jo nyt digitalisaation mahdollistamilla uusilla toimintatavoilla. Negatiivisessa skenaariossa järjestöt onttoutuvat valtakunnallisiksi edunvalvontakuoriksi, kun vapaamuotoiset ryhmät ja verkostot löytävät mielekkäitä tekemisen paikkoja mobiileilta ja virtuaalisilta alustoilta. Positiivisessa skenaariossa järjestöt muuttuvat uudenlaisen toiminnan kotipesiksi, säilyttäen perinteisen toiminta-ajatuksensa mutta uudistaen jäsensuhteensa digitalisaation edellyttämillä tavoilla.
Juha Heikkala, Juha Heikkala Consulting
Voisit olla kiinnostunut myös näistä
Näytä kaikki
Kajaanin kaupunki osallistaa asukkaat budjetointiin Howspacella
Kajaanin kaupunki toteutti osallistuvan budjetoinnin kokonaisuudessaan Howspacella. Ideoiden keräämisen ja äänestämisen lisäksi myös sisäinen yhteistyö tapahtui samalla alustalla.
PAM uudistaa toimintaansa Howpacen avulla
Howspace tarjoaa helppokäyttöisen ja monipuolisen alustan liittokokouksen valmisteluun, yhteiskehittämiseen ja kokoukseen liittyvän viestinnän keskittämiseen.
Basware tehosti yhteiskehittämistä satojen asiakkaidensa kanssa Howspacen avulla
Basware etsi kattavaa ratkaisua, joka mahdollistaisi tehokkaan yhteiskehittämisen ja osallistamisen yli organisaatiorajojen.